"Vanha rouva" DC-3 Malmin lentokentällä. |
Kunnallista kansanäänestystä Malmin lentokentästä esittävä kuntalaisaloite on tulossa Helsingin kaupunginvaltuustoon 8.12. Kaupunginhallitus on esittänyt aloitteen hylkäämistä. 47 kulttuurin ja tieteen vaikuttajaa sekä kansalaisaktiivia on tänä aamuna 7.12. vedonnut kaupunginvaltuustoon, jotta aloite otettaisiin vakavasti ja kuntalain mukainen kansanäänestys järjestettäisiin. Itse kuntalaisaloitteen allekirjoittajia on yli 31 000.
"Kun mahdollisuus kansanäänestyksiä koskeviin kuntalaisaloitteisiin tuli lakiin vuonna 2015, tarkoituksena oli parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Nyt on käsillä ensimmäinen riittävän kannatuksen saanut kansanäänestystä koskeva kuntalaisaloite Helsingissä. Vaikka Malmin lentokentän tulevaisuutta on jo käsitelty paljon, asukkaat ovat laajasti kokeneet, etteivät ole voineet vaikuttaa asiaan riittävästi edustuksellisen demokratian kautta", vetoomuksessa perustellaan.
"Näin laajan kannatuksen saaneen aloitteen hylkääminen olisi lannistava viesti kansalaistoimijoille, eikä ainakaan kannustaisi vastaavien aloitteiden tekemiseen muistakaan aiheista. Kun kuntalaki antaa mahdollisuuden kansanäänestyksiä koskeviin aloitteisiin, äänestysten järjestämiseen tulisi olla Helsingissäkin valmius. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen ei saisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi puolueiden ohjelmissa."
Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa kirjailija Risto Isomäki, historioitsija Teemu Keskisarja, koreografi ja lennonopettaja Sami Saikkonen, kirjailija Tomi Kontio, näyttelijä ja ensihoitaja Outi Alanen, yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen, toimittaja Päivi Istala, entinen europarlamentaarikko, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola (kok.), toimittaja ja entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (skp), maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen ja arkkitehtuurin historian professori emerita Aino Niskanen.
Kansanäänestystä koskevan kuntalaisaloitteen yhtenä vastuuhenkilönä on puolestaan ylipormestari Raimo Ilaskivi.
Kansanäänestyksessä kysyttäisiin kuntalaisaloitteen mukaan: "Tuleeko Helsinki-Malmin kenttä säilyttää ilmailukäytössä?" Tähän voisi vastata kyllä tai ei.
Vetoomuksessa keskitytään kansanäänestysvaatimukseen, mutta monet sen allekirjoittajista halusivat ilmaista samalla näkemyksensä lentokentän merkityksestä. Ilmastonmuutoskysymyksistä runsaasti kirjoittanut kirjailija Risto Isomäki toi esiin sähköisen lentämisen mahdollisuudet:
"Sähköllä kulkevat lentokoneet ovat osa tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja auttavat ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisessä. Suomen ei kannattaisi ehdoin tahdoin jättäytyä jälkeen tällä alueella. Sähköiset jatkolennot mahdollistava apukenttä auttaisi myös kasvattamaan Helsinki-Vantaan nykyistä suuremmaksi kansainväliseksi lentokentäksi, mikä auttaisi koko maailman lentoliikenteen päästöjen pienentämisessä. Matka-ajan ja polttoaineen säästö tietyillä Aasiaan suuntautuvilla reiteillä on todella merkittävä, Helsingin pohjoisen ja muutenkin edullisen sijainnin ansiosta."
"Asialla on merkitystä koko Suomen talouselämän kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kaupunkisosiologien mukaan tulevaisuuden kasvukeskukset rakentuvat hyvin toimivien lentokenttien ympärille, tietysti olettaen että lentoliikenteen ilmastopäästöihin löydetään tyydyttävät ratkaisut. Helsinki-Vantaa on jo nyt Suomen tärkein näyteikkuna Aasiaan ja muuhun maailmaan. Malmin lentokentästä pitäisi kehittää toinen vähän samanlainen, mutta pienempi ja rennompi näyteikkuna", Isomäki visioi.
Monet allekirjoittajat näkivät kansanäänestyksen mahdollisuutena nostaa laajemmin esille lentokenttäalueen sekä toiminnalliset, kulttuurihistorialliset että luontoarvot. Näin perusteli kantaansa professori Aino Niskanen:
"Malmin lentokentällä on ollut koettavissa autenttinen, elävä osa Helsingin ja Suomen ilmailun historiaa. Funkisarkkitehtuuria huokuva paviljongin keskushalli, hangaari, vanhat kiitoradat – joita nyt revitään – ja pienkoneet ovat vieneet lentokentällä kävijän aikamatkalle 80 vuoden taakse. Yläkerran kahvilaan ovat sukupolvet isiä tuoneet lapsensa katselemaan pienkoneita nousemassa taivaalle. Ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka merkittävä arvo on toiminnassa."
Historioitsija Teemu Keskisarja halusi lähettää valtuustolle nasevat terveiset: "Pääkaupunkiseudun ’asuntopula’ on grynderien lavastus ja poliitikkojen kangastus. Hyödyllisen, välttämättömän ja kauniin lentoaseman likvidoimiseen ei ole yhtään järkisyytä."
Vetoomuksessa otetaan kantaa vain kansanäänestyksen järjestämiseen, joten kaikki sen allekirjoittajat eivät välttämättä kannata kentän säilyttämistä ilmailukäytössä.
Vetoomus: Kuntalaisaloite Malmi-äänestyksestä otettava vakavasti
Yli 31 000 allekirjoitusta saaneessa kuntalaisaloitteessa esitetään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä siitä, säilytetäänkö Helsinki-Malmin lentokenttä ilmailukäytössä. Kuntalaissa asetettu raja aloitteen etenemiselle kaupunginvaltuustoon, neljä prosenttia kunnan asukkaista, ylittyy selvästi. Helsingin kaupunginhallitus on kuitenkin esittänyt 29.11., että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin eikä kansanäänestystä siis järjestettäisi.
Kun mahdollisuus kansanäänestyksiä koskeviin kuntalaisaloitteisiin tuli lakiin vuonna 2015, tarkoituksena oli parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Nyt on käsillä ensimmäinen riittävän kannatuksen saanut kansanäänestystä koskeva kuntalaisaloite Helsingissä. Vaikka Malmin lentokentän tulevaisuutta on jo käsitelty paljon, asukkaat ovat laajasti kokeneet, etteivät ole voineet vaikuttaa asiaan riittävästi edustuksellisen demokratian kautta.
Valtuuston päätöksillä on raivattu tietä asuntorakentamiselle, kun taas lentokenttää puolustavat helsinkiläiset ovat vedonneet ilmailualan tarpeisiin ja uusiin mahdollisuuksiin muun muassa sähköisen ilmailun kehittyessä sekä alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja luontoarvoihin. Kansanäänestys olisi päätepiste pitkään jatkuneelle kiistalle alueen käytöstä.
Näin laajan kannatuksen saaneen aloitteen hylkääminen olisi lannistava viesti kansalaistoimijoille, eikä ainakaan kannustaisi vastaavien aloitteiden tekemiseen muistakaan aiheista. Kun kuntalaki antaa mahdollisuuden kansanäänestyksiä koskeviin aloitteisiin, äänestysten järjestämiseen tulisi olla Helsingissäkin valmius. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen ei saisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi puolueiden ohjelmissa.
Näistä syistä me allekirjoittaneet vetoamme Helsingin kaupunginvaltuustoon, jotta se ottaisi kuntalaisaloitteen vakavasti ja päättäisi järjestää siinä esitetyn kansanäänestyksen.
Allekirjoittajat:
Aleksi Ahtola, historioitsija, Helsinki
Outi Alanen; näyttelijä, ensihoitaja amk; Helsinki
Arto Aniluoto; valtiotieteiden tohtori, kehityspäällikkö; Helsinki
Christina Forsgård, viestintäkonsultti, Helsinki
Raine Haikarainen, teologian tohtori, Helsinki
Yrjö Hakanen, toimittaja, Helsinki
Ritva Harle, kuvataiteilija, Helsinki
Risto Isomäki, kirjailija, Helsinki
Päivi Istala; toimittaja, teatteritaiteen maisteri; Helsinki
Olli Jokinen, arkkitehti, Helsinki
Anneli Jussila; Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja, kirjailija; Hämeenlinna
Kari Järvinen, arkkitehti, Helsinki
Jouni Kaipia; arkkitehti SAFA, valokuvataiteilija; Helsinki
Timo Kalanti; arkkitehti, valtiotieteiden tohtori; Tuusula
Vesa Karonen, kriitikko, Helsinki
Teemu Keskisarja, historioitsija, Helsinki
Jaana Koistinen, kustannustoimittaja, Helsinki
Tomi Kontio, kirjailija, Helsinki
Eija-Riitta Korhola, filosofian tohtori, Helsinki
Eija Korpelainen, filosofian tohtori, Helsinki
Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja, Helsinki
Leena Krohn, kirjailija, Loviisa / Helsinki
Altti Kuusamo, professori
Anu Lahtinen, historian apulaisprofessori, Hyvinkää
Maire Mattinen, arkkitehti, Espoo
Pentti Murole, professori, Helsinki
Tapani Mustonen; arkkitehti SAFA, Europa Nostra, Board Member; Helsinki
Jussi K. Niemelä; kirjailija, esseisti, toimittaja; Helsinki
Merja Nieminen, arkkitehti SAFA, Helsinki
Sari Nieminen, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori, Helsinki
Kari Nikkanen, diplomi-insinööri, Espoo
Riitta Nikula, taidehistorian professori emerita, Helsinki
Aino Niskanen, arkkitehtuurin historian professori emerita, Helsinki
Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan professori, Helsinki
Päivi Pennanen, arkkitehti SAFA, Helsinki
Helena Saarikoski, dosentti, Helsinki
Sami Saikkonen; teatteriohjaaja, koreografi, näyttelijä, lennonopettaja; Helsinki
Jani Saxell, kirjailija, Helsinki
Risto Suvanto; varatuomari, kasvatustieteen maisteri; Hämeenlinna
Timo Tuomi; dosentti, filosofian tohtori; Helsinki
Heikki Valpola, säveltäjä, Karkkila
Tiina Valpola, arkkitehti, Karkkila
Janne Vasama, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja, Helsinki
Timo Vihavainen, professori emeritus, Helsinki
Risto Volanen, yhteiskuntatieteiden tohtori
Mika Välipirtti; Ympäristöliike Helsinki, puheenjohtaja; Helsinki
Riikka Ylitalo, filosofian tohtori, Helsinki
Linkkejä:
Kaupunginhallituksen päätösesitys 29.11.2021
Juha Krapinoja: Kansanäänestyksen hylkäämiselle esitetyt perustelut eivät vakuuta
Politiikan tutkija: Malmi-kuntalaisaloitteen hylkääminen kertoisi ylimielisyydestä
Kansanjuhla lähidemokratian puolesta 8.12. klo 14 Senaatintorilla